Kahlittuna tuo, irstas ja sairas.
Palaa viimeiseltä retkeltään.
Vangitun luo saapuu, itkee ja nauraa.
Luovuttaa sielunsa pahan käsiin.
Ei hyvän käsissä koskaan ollutkaan.
Taivasta kohti kurkottaa.
Helvetistä, maan päältä.
Demonien joukoissa vaeltaa,
Ei tahdo kiertää pahaa,
Ei koskaan nähnyt hyvää.
Silmät sulkee uneen ensimmäiseen oikeeaan.
Näkee kuvat mielessään nuo viimeiset.
Hetket viettää, matkaa kohti ikuista.
Omat ajatuksensa sulkee.
Kulkee kohti liekkejä.
Huomista ei koskaan enään kohtaa,
Tähän iltaan päättää päivänsä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti